Olin selvästikin unohtanut turkulaisten kiinnostuksen menneisyyteensä, kun ehdotin kanssamatkustajalle käyntiä Valtio+-näyttelyssä Turun Kakolassa. Mielessäni marssisimme sisään katsomaan nykytaidenäyttelyä ja saisimme vaellella rauhassa entisen vankilan pitkillä käytävillä. Leuat loksahtivat, kun jono kiemurteli parkkipaikalle saakka. Jo sisätilat kiertänyt rouva kertoi tulleensa paikalle jo ennen aukioloaikaa ja viettäneensä näyttelyssä kaksi ja puoli tuntia. Onpa hienoa, että nykytaide kiinnostaa, ajattelin.
Totuuden nimissä on sanottava, että jonottajissa noin 90 % oli mitä luultavimmin tullut paikalle katsomaan vankilaa itseään, vuonna 2007 suljettua Kakolaa. Näyttely ei tosin ollut useimmille tutussa harmaakivirakennuksessa, vaan entisessä punatiilisessä lääninvankilassa, Kakolanmäellä toki sekin.
Kesän alussa Kakolanmäen vankilakokonaisuus myytiin, ja alueelle suunnitellaan massiivista asuntorakentamista. On siis mahdollista, että tiloihin pääsi tutustumaan avoimin ovin ja maksutta viimeisiä kertoja.
Valtio+-näyttely on turkulaisen taiteilijajärjestö Arte ry:n ryhmänäyttelyprojekti, joka on ollut yleisölle avoinna kolmen viikon ajan heinäkuussa. Arte on valinnut mukaan näyttelyyn taiteilijavetoisia gallerioita, kollektiiveja ja yksittäisiä taiteilijoita niin Turusta kuin Helsingistäkin. Työryhmän mukaan hankkeen lähtökohtana oli ”kutsua taiteilijoita haastamaan tilan rajoja ja määritelmiä”.
Aikataulu on ollut ilmeisen tiukka: vankilan tilat varmistuivat näyttelykäyttöön vasta toukokuussa. Mukana näyttelyssä on monenlaisia tekijöitä maalareista perfromanssitaiteilijoihin, kaikkiaan neljässä eri kerroksessa. Näyttely on siis jo kooltaakin mittava kymmenien nykytaiteilijoiden täyttäessä vanhaa vankilaa.
Vankilamiljöö sanelee pitkälti näyttelyn esillepanon. Useimmat teoksista on sijoitettu pieniin selleihin, mutta myös yhteisiin tiloihin: käytäville, kuntosaliin, keittiöön. Odotus-kollektiivi on saanut käyttöönsä alakerran yhtenäisempiä tiloja, jonne selkeän kokonaisuuden muodostaminen on onnistunut hyvin.
Vuoden 2014 nuorten taiteilijoiden, taiteilijapari Nabb+Teerin kierrätysmateriaaleja hyödyntävät teokset sopivat Kakolaan erinomaisesti, jopa siinä määrin että monet näyttelykävijöistä pohdiskelivat ääneen teosten ja tilan rajoja kurkistellessaan wc:hen ja liinavaatevarastoon.
Kakkoskerroksen käytävänpätkään sijoitetun mediataidekollektiivi Videokaffen kokonaisuus oli riemastuttava. Selleissä pulputti, surisi ja vilkkui – erilaiset mekaaniset veistokset hämmästyttivät, mutta vaikuttavin oli Sebastian Zieglerin käytävään sijoitettu Teardrop of Baghdad -teos.
Helsinkiläisen Galleria Huudon sekä Oksasenkatu 11 -kollektiivin teoskokonaisuuksissa oli nähtävillä myös maalauksia, grafiikkaa ja valokuvia.
Jrjestäjäorganisaatio Arten osuudessa oli mielestäni havaittavissa pientä haparointia. Yhdistyksen peräänkuuluttama ”artelainen mielentila” ei mielestäni täysin välittynyt anonyymistä kokonaisuudesta. Ehkä tämä oli seurausta tiukasta aikataulusta? Tekona Valtio+-näyttelyn kokoaminen jättää kuitenkin moiset pikkuseikat varjoonsa ja välittää artelaisuutta kenties paremmin kuin itse teokset.
Taiteen ohella myös itse vankila-arkkitehtuuri jätti jälkensä katsojaan. Olivatko kuntosalin treeniohjeet todella tuollaisia? Mitä kaatosellissä tapahtui? Kuka otti saunojille aikaa?
Ainakin paikallismediassa näyttely on herättänyt kysymyksen siitä, löytyisikö Kakolan alueelta tilaa nykytaiteelle pysyvämminkin. Alueelle sijoitetut ”Kakolan uusi aika alkaa” -kyltit nostavat pintaan epäilyksiä. Nykyisen omistajan mukaan tarkoituksena on purkaa mahdollisimman vähän rakennuksia, mutta nähtäväksi jää, toistaako Turussa turhan usein nähty purkuvimma itseään.
Tämän päivän Hesarissa Marja-Terttu Kivirinta nimeää näyttelyn kesän nykytaidetapaukseksi. Näyttelyn hienoimpia saavutuksia on, että turkulaiset, helsinkiläiset ja muut ympäri Suomea tulleet kävijät, jotka eivät normaalisti astuisi jalallaankaan galleria Titanikiin, Huutoon tai muihin taiteilijavetoisiin gallerioihin, kokevat nykytaiteen yllättävässä ympäristössä. Sellien lisäksi mieleen jää myös sisältö.
Valtio+ 31. heinäkuuta asti Kakolan entisessä lääninvankilassa. Avoinna klo 12–18, vapaa pääsy. Varaudu jonottamaan.
Kuvat teoksista ylhäältä alas:
Kaisaleena Halinen: Vitsaus, 2008.
Merja Pitkänen: Article of Faith I, 2014.
Nabb+Teeri.
Sebastian Ziegler: Teardrop of Baghdad.
Mari Hokkanen: Shooting Star, 2012.
Marja Viitahuhta: sarjasta Gilbert, Greta, Georg, Gertrud, Gretchel, Gregor, 2013.
Marja Viitahuhta: Unser Österreich, 2012.
taidematkustaja 