Vinkit Venetsiaan.

venetsian-biennaali-taidematkustaja18

Oletko koskaan viettänyt Venetsiassa kauempaa kuin yhden päivän? Jos et, niin  harkitse. Harmillisen usein Venetsia on vain päivävierailun kohde, vaikka kaupungissa riittää kohteita ja katseltavaa viikoksikin.

Haluaisin julistaa Venetsian slow travel -kohteeksi. Kaupunkiin pääsee helposti junalla ja siellä liikutaan pääasiassa jalan. Uskon myös, että kaupunki voisi paremmin näin. Erityisesti risteilyalukset aiheuttavat tuhoa laguunin herkälle ekosysteemille.

Alla siis vinkkini Venetsiaan ja suosikkipaikkani kaupungissa.

Majoitus

venetsian-biennaali-taidematkustaja9

Hae majoitus rauhallisemmilta alueilta: pohjoisesta Cannaregiosta, eteläisestä Dorsodurosta tai Lidon saarelta (usein monissa hakupalveluissa erillisenä hakuterminä), jonne pääsee kätevästi ja usein paikallisilla vesibusseilla, eli vaporettoilla.

venetsian-biennaali-taidematkustaja15

Aukiot

venetsian-biennaali-taidematkustaja20

Venetsiassa on vain yksi piazza – Piazza San Marco – mutta lukemattomia aukioita, campoja. Koska asemakaava on sokkeloinen ja kadut kapeita, ihanimmat campot tupsahtelevat vastaan yllättäen. Omia suosikkejani ovat San Marcon kaupunginosassa sijaitseva Campo Santo Stefano, San Polossa sijaitseva Campo San Giacomo dell’Orio sekä kuvassa näkyvä Cannaregion Campo Santa Maria Nova.

Santa Maria Novan aukiolla on mainio vintagepuoti L’Armadio di Coco sekä pieni antikvariaatti, se aukion ainoa.

venetsian-biennaali-taidematkustaja21

Kurkista aina sisäpihoille ja kirkkoihin. Campo dei Gesuitin tuntumassa Cannaregion kaupunginosassa voi yllättyä.

venetsian-biennaali-taidematkustaja8

venetsian-biennaali-taidematkustaja7

Öinen Venetsia

taidematkustaja venetsia1Jos aiot kokea oikean Venetsian, on sinun yövyttävä siellä. Yöelämää voi etsiä Campo Santa Margheritalta, jossa on usemapia hieman edullisempia, opiskelijoiden suosimia baareja. Suosikkini on kuitenkin hieman kauempana sijaitseva Osteria da Filo (), aiemmin Bar Poppana tunnettu. Kaupunki hiljenee kuitenkin usein jo puoliltaöin, joten olet varmasti valmiina aamuun. Ne ovat Venetsiassa maagisia.
venetsian-biennaali-taidematkustaja14

Nykytaide

Kuinka paljon taidetta voi nähdä viikossa? Ähkyksi asti, mikäli olet matkalla Venetsian taidebiennaalin aikaan, aina parittomina vuosina. 2017 on jälleen biennaalivuosi ja nykytaide levittäytyy ympäri kaupunkia paitsi biennalialueille Giardiniin ja Arsenaleen, myös kaupungin kirkkoihin, aukioille ja normaalisti suljettuihin palazzoihin.

Aikaa itse biennaalialueilla saa kulumaan helposti pari päivää. Kaupungilla kävellessä kannattaa pitää silmät auki ja pysähtyä ja piipahtaa biennaalin punaisen logon nähdessään. Kaupungilla oleviin näyttelyihin on usein vapaa pääsy.

venetsian-biennaali-taidematkustaja-21

venetsian-biennaali-taidematkustaja11

Tämn vuoden Venetsian biennaalinäyttelyn kohokohdiksi on nostettu Giardinin paviljonkien Saksan, Ison-Britannian ja Romanian näyttelyt, myös Arsenalessa olevat Meksikon, Etelä-Afrikan ja Italian näyttelyt. Suomen Aalto-paviljongissa on tänä vuonna esillä Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin satiirinen, hauska ja yllättäväkin The Aalto Natives -teos.

venetsian-biennaali-taidematkustaja16

venetsian-biennaali-taidematkustaja17

venetsian-biennaali-taidematkustaja6.jpg

venetsian-biennaali-taidematkustaja5

Biennaalin näyttelykokemuksia kannataa perata vaikkapa Arsenalen lähistöllä olevassa Bar Arsenalessa, jossa on Castellon parhaat kahvit ja tramezzini-leivät.

Kirkot

venetsian-biennalai-taidematkustaja23

Venetsiassa on muutama suurempi basilika: San Marco, Santa Maria Gloriosa dei Frari sekä Santi Giovanni e Paolo. Kaikki kolme ehtii hyvin nähdä viikon aikana, mutta Venetsian pienemmät pienet kirkot ovat varsinaisia helmiä. Tässä kohtaa lainaan kollegani vinkkiä: aina kun kävelet kirkon ohi ja se on avoinna, piipahda sisään. Kuvan Santa Maria dei Miracoli on Venetsian hienoimpia.

Saaret

venetsian-biennaali-taidematkustaja22
Kaupunki itsessään koostuu lukemattomista siltojen yhdistämistä saarista, mutta oikeaa ”saarihyppelyäkin” voi harrastaa. Viikkokortti vaporettolle ja menoksi. San Michelen hautausmaasaari (kuvassa) on tavoitettavissa yhden pysäkinvälin päässä, Buranossa ja Torcellossa käyntiin kannattaa varata puolisen päivää. Muranon lasisaari on kuin oma kaupunkinsa.

Lidolla pääsee rantaelämän makuun. Venetsian pääsaaren ahtaat kadut, varsinkin kesällä voivat aiheuttaa akuuttia turreahdistusta. Jos näin käy, Lidon Viale Santa Maria Elisabettalla saa astella kaikessa rauhassa. Pizzaa? Jäätelöä? Aperol Spritz? Si!


Teos- ja näyttelykuvat Venetsian biennaali:
Anne Imhof: Faust (Saksa).
Phyllida Barlow: Folly (Iso-Britannia).
Michel Blazy: Collection de Chaussures (2015–2017). Viva Arte Viva, Arsenale.
Alicja Kwade: Pars Pro Toto, 2017. Viva Arte Viva, Arsenale.

 

 

 

 

Mainokset

Kun Firenze on jo nähty (vai onko?).

firenze_taidematkustaja_1

Firenze on Rooman ohella kaikista Italian taidekaupungeista se kaikkein klassisin matkakohde. Stendhalin syndrooma, tiedättehän.

Vietin kymmenisen vuotta sitten hienon kevään Firenzessä opiskelijavaihdossa. Yliopisto oli lakossa, lomalla ja taas lakossa, joten kaupungin koluamiselle oli aikaa. Sinisellä 20 euron (luultavasti alkujaan varastetulla) fillarilla oli hyvä suhata ympäri kaupunkia kunhan pysyi poissa historiallisesta keskustasta viikonloppuisin. Huolettomana, taidenälkäisenä ja halvoilla espressoilla vauhditettuna. Giotto ja Cimabue, Masaccio, Perugino, Benozzo Gozzoli. Sittemmin olen palannut kaupunkiin useamman kerran, viimeksi kesälomalla pari vuotta sitten.

Firenzestä on helppo nimetä useampia taidenälkäisen must-see-kohteita. Ensikertalainen valitsee useimmiten näiden joukosta:

  • Galleria degli Uffizi – varaudu jonottamaan ainakin pääsiäisenä alkavalla kevätsesongilla ja kesällä. Toisaalta jonossa aika kuluu mukavasti kanssajonottajien kanssa jutellessa. (edit 9.5. Kommenttiboksista hyvä vinkki: voit ostaa lipun Uffiziin myös San Marcosta tai Galleria dell’Accademiasta, varsinkin San Marcosta sen saa usein jonottamatta. Toki slottiajat eivät ole takuuvarmoja sesonkiaikoina, kuten Twitterissä huomautettiin).
  • Galleria dell’Accademia – täällä on se Daavid.
  • Santa Crocen fransiskaanikirkko – suuri määrä julkkishautoja (Michelangelo, Machiavelli, you name it) sekä Giotton upea freskosykli.
  • Duomo – jonota, jonota, jonota. Kun pääset sisään, olet ehkä hieman pettynyt pelkistetystä ulkoasusta, kunnes huomaat käsittämättömän yliampuvan Giorgio Vasarin feskon kupolissa.

Nämä kaikki ovat ehdottomasti käymisen arvoisia paikkoja. Mutta mitä jos Firenzessä on tullut jo käytyä ja Uffizit, Duomot ja Santa Crocet on nähty?

Tässä muutama oma suosikkini.

San Marcon museo ja luostari

firenze_taidematkustaja_3

Vanha dominikaaniluostari, josta on tehty museo. Vilkkaalla ja hälyisellä aukiolla olevan fasadin takaa avautuu ihastuttava ja rauhallinen sisäpiha freskoineen. Museosaleissa on pysähtynyt tunnelma, mutta todellinen helmi löytyy toisesta kerroksesta. Fra’Angelicon Annunciazione sekä 44 makuusoppea, joissa kaikissa Angelicon tai hänen assistenttiensa maalaamat pienet freskot 1440-luvulta.

firenze_taidematkustaja_2

San Miniato al Monte

San Miniaton kirkko Arno-joen ja kaupunginporttien toisella puolella, korkealla kukkulalla on Firenzen kaunein. Monet taivaltavat Piazzale Michelangiololle, joka on oikeastaan vain parkkipaikka Daavid-patsaan kopiolla. Kun jatkat Piazzalelta vielä pienen matkan kukkulaa ylös, saavut San Miniatolle. Toisin kuin San Marco, San Miniaton luostari toimii yhä luostarina, ja munkkien valmistamia tuotteita myydään pienessä puodissa kirkon vieressä.

Kävin ensimmäisen kerran San Miniatolla tammikuussa, sateisena ja sumuisena päivänä. Duomon kupoli erottui juuri ja juuri maisemassa eikä kirkossa ollut ketään kryptassa laulavia munkkeja lukuunottamatta. Vastaavaa tunnelmaa en tule luultavasti koskaan enää kokemaan, mutta palaan San Miniatolle kerta toisensa jälkeen.

Kirkkotilaa hallitsee upea 1200-luvun lopun mosaiikki. Osa muista teoksista on korvattu kopioilla tai viety pois museoihin. Pieni on tässä tapauksessa kauniimpaa kuin suuri ja ehkä enemmän kuin missään mualla, San Miniatolla pääsee varsin lähelle myöhäiskeskiaisen kirkkotilan tunnelmaa. Mene heti aamulla tai juuri ennen sulkemisaikaa.

firenze_taidematkustaja_4

firenze_taidematkustaja_5

taidematkustaja_firenze_6

Santa Maria del Carmine

Cappella_brancacci,_Cacciata_di_Adamo_ed_Eva_(restaurato),_Masaccio

Santa Maria del Carminen kirkossa Oltranossa, eli Arno-joen toisella puolella, on Cappella Brancacci. Itse kirkko on keskellä parkkipaikkaa sijaitseva ruskea möhkäle, mutta Cappella Brancaccista löydät Masaccion Aatamin ja Eevan.

Viimeistään tässä vaiheessa Stendhalin syndrooma on lähellä.

Varaudu hienovaraiseen kyynerpäätaktiikkaan, sillä kappeliin päästetään vai tietty määrä porukkaa kerrallaan viidentoista minuutin sloteissa.

Brancaccista näkemäänsä kannattanee siirtyä sulattelemaan lähistön aukioille. Yksi viehättävimmistä piazzoista Firenzessä on Santo Spiriton aukio, niin ikään Oltranon puolella.

Toinen hyvä paikka aperitivolle löytyy myös lähistöltä, Piazza della Passera Via dello Spronen ja Toscanellan kulmassa.

 

 

 

 

 

 

 

firenze_taidematkustaja_7

firenze_taidematkustaja_8

Peruginon Crocifissione-freskot Santa Maria Maddalena dei Pazzissa

Jos olet Perugino-fani ja aikaa sekä staminaa riittää, tätä kohdetta kannattaa ehdottomasti väijyä. Itse olen yrittänyt käydä Santa Maria Maddalena dei Pazzissa useamman kerran ja yhden kerran olen onnistunut. Se vaati muutaman hutikäynnin, ovikellon rimputusta ja vartijan suostuttelua. Vaivannäkö kannattaa: Peruginon hienot freskot sijaitsevat kellarimaisessa tilassa erinomaisen upeina ja hienosti säilyneinä.

Tarkistin ikivanhasta matkaoppaastani: aukioloajoiksi ilmoitetaan italialaisittain loogisesti ma-la 9–11.50 & 17-17.20 & 18.10–18.50 sekä sunnuntaisin 9–10.45 & 17–18.50. Pitävätkö ajat paikkansa? Luultavasti eivät. TripAdvisorissa paikka on saanut kaksi arvostelua: ”average” ja ”terrible” sekä katkerahkon tilityksen hankalista aukioloajoista.

Onko sinulla parempaa tietoa? Kerro se meille.

Santa Trinitàn kirkko ja Cappella Sassetti

Santa Trinitan kirkko on helppo ohittaa. Interiöörikään ei ole kovin erityinen lukuunottamatta Cappella Sassettia ja Domenico Ghirlandaion freskoja. En tiedä kummasta firenzeläisestä mestarista pidän enemmän: Ghirlandaiosta vai Benozzo Gozzolista. Onneksi ei tarvitse päättää. Ghirlandaion oli Michelagelon opettaja ja Cappella Sassettin lisäksi hänen freskojaan voi ihailla Santa Maria Novellan kirkossa. Cappella Sassettin freskosyklissä näyttäytyy 1400-luvun Firenze. Paimenten kumarrus -aiheinen alttaritaulu on yksi viehättävimpiä teemasta tehtyjä kuvauksia. Ole tarkkana aukioloaikojen kanssa myös täällä; tarkista ne matkaoppaastasi.

Domenico-Ghirlandaio-Adoration-of-the-Shepherds-Santa-Trinita-Church1

Mikä on sinun suosikkinähtävyytesi Firenzessä? Entä suosikkiravintolasi? Vinkkaa niistä Twitterissä tai kommenttiboksissa.

Kuvat
Masaccio: Wikimedia Commons
Ghirlandaio: blog.studentsville.it