Uusimmassa Intelligent Life -lehdessä oli kirjailija Roddy Doylen juttu New Yorkin Tenement Museumista. Kuten IL:n jutut usein, myös tämä jäi pyörimään mieleen lukemisen jälkeen. Viime syksynä New Yorkissa käydessäni en ehtinyt Tenement Museumiin, ja sitä olen jäänyt harmittelemaan. Doyle, taitavana kirjoittajana, paketoi tavallisen siirtolaisen historiaa tarkastelevan asuntomuseon erityisyyden artikkeliinsa niin hyvin, että lentoliput Nykiin olisi teki mieli varata saman tien. Mutta kiitos kollegojen, apu löytyy joskus läheltä. Omani nimittäin vinkkasi aiemmin keväällä, että Helsingissäkin on Työväenasuntomuseo. Onneksi muistin asian ennen kuin Tenement-tuska kasvoi liian suureksi. Työväenasuntomuseo on osa Helsingin kaupunginmuseota, ja se siljaitsee Alppilassa Kirstinkujalla. Itse pihapiiri on 1900-luvun alusta ja viimeiset asukkaat muuttivat museonrakennuksen hellahuoneista pois vuonna 1987. Asuntoja oli alettu pitää vanhanaikaisina jo 1950-luvulla, ja 1970-luvulla asunnoissa asui enää vanhuksia ja ”läpikulkuasukkaita”. Hellahuoneita on kaikkiaan yhdeksän, jonka lisäksi kävijä pääsee tutustumaan talon kellaritiloihin, jossa sijaitsivat yhteiset WC:t.

Asunnot on kalustettu eri vuosikymmenten mukaan: kalusteet ovat pääosin Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista. Kiinteä kalustus on koottu pihapiirin asunnoista. Lattiat, katot, ikkunat ja ovet ovat alkuperäisiä, samoin kahden hellahuoneen tapetit. Kaksi sisustusta on kuitenkin saatu lahjoituksina alkuperäisiltä asukkailta. Toinen huoneista on erityisen liikuttava: jalkansa menettäneen entisen merimiehen ja puusepän, Yrjön, asunto. Vuosisadan alussa syntynyt Yrjö muutti taloon 1960-luvulla ja eli erakkona pihapiirin yhteydessä olevassa pesutuparakennuksessa vuoteen 1981 saakka.

Pesutupa kuitenkin muutettiin saunaksi ja Yrjö siirtyi hellahuoneseen asumaan. Elämä yksin oli kuitenkin hankalaa asunnon ollessa korjaamaton ja vanhanaikainen ja Yrjö päätti asettua vanhustentaloon. Hän kuitenkin kuoli kesken muuttopuuhien vuonna 1985. Perikunta lahjoitti kuolinpesän kokonaisuudessaan museolle, minkä ansiosta huoneen kalustus on säilynyt ennallaan. Yrjön kravatit, sanaristikot, lottokupongit, hermesetakset ja koko muu jäämistö on esillä – koko yksinäisen ihmisen elämä. Yrjön huone onkin erinomainen esimerkki siitä, mitä asunto-, koti- tai työväenmuseot voivat parhaimmillaan tarjota: kurkistusaukon tavallisen, tuntemattoman ihmisen arkeen ja elämään. Roddy Doylen mukaan Tenement Museumissa vaikuttavinta on se, että se ei kerro kuuluisuuksien tarinaa, vaan tavallisten ihmisten: People lived here – people live here.

Työväenasuntomuseo on avoinna kesäaikaan keskiviikosta sunnuntaihin klo 11–17. Käyntiin on hyvä varata hieman aikaa, sillä auntoihin ei pääse tutustumaan itsenäisesti, vaan ainoastaan oppaan johdolla. Opastuksia kuulemma lähtee kuitenkin niin, ettei kenenkään tarvitse odottaa varttia kauempaa. Näin myös ryhmäkoot pysynevät mukavan pieninä. Työväenasuntomuseoon (kuten kaikkiin Helsingin kaupunginmuseon kohteisiin) on vapaa pääsy.

Itse asuntojen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota hienoon kukkapenkkiin, johon on koottu puutalopihojen perinteisiä koristekasveja. Museopuodista voi hankkia itselleen vaikkapa Helsingin kaupungin vanhan jätteidenlajitteluohjeen. Tekstissä käytetty lähteenä vaihtuvan näyttelyn tekstejä sekä työläispihojen kasveja -esitettä.